159 aktiivista uhkaa
Huijausvahti

"Helppo etätyö, 300 €/päivä" – Amazonin nimissä leviävä tehtävähuijaus vie rahat, ei anna palkkaa

· · Aktiivinen · Varoitukset
"Helppo etätyö, 300 €/päivä" – Amazonin nimissä leviävä tehtävähuijaus vie rahat, ei anna palkkaa

Työtarjous, jossa maksat itse ansaitaksesi. Pieni palkka rakentaa luottamuksen, sitten sinua pyydetään tallettamaan omaa rahaa korkeampien tasojen avaamiseksi, ja lopulta nostot lakkaavat toimimasta.

Tiivistelmä

Amazonin rekrytoijiksi tekeytyvät huijarit lähettävät pyytämättömiä viestejä helposta ja hyvin palkatusta etätyöstä. Kyse on tehtävähuijauksesta, jossa uhri houkutellaan maksamaan omia rahojaan sovellukseen, joka lopulta estää nostot. Malwarebytes ja FTC varoittavat ilmiön nopeasta kasvusta.

Kolmesataa dollaria päivässä, puolitoista tuntia töitä, ei kokemusta. Tällaisia työtarjouksia kilahtaa nyt puhelimiin Amazonin nimissä, eikä kyse ole rekrytoinnista vaan huijauksesta.

Tietoturvayhtiö Malwarebytes varoitti kesäkuussa 2026 tekstiviesteistä sekä WhatsApp- ja Telegram-viesteistä, joissa lähettäjä esittäytyy Amazonin rekrytoijaksi. Toistuva hahmo on "Sophia from Amazon's Recruiting Department", jolla on tekaistu henkilöstönumero.

Tarjous kuulostaa ihan unelmalta. Luvassa on 250–500 dollaria päivässä, 60–90 minuuttia töitä neljänä päivänä viikossa, ja tehtävänä muka auttaa myyjiä optimoimaan tuotelistauksia. Kiire luodaan keinotekoisesti: 20 paikkaa täytetään heti.

Miksi juuri Amazon? Tuttu ja luotettava brändi laskee uhrin varautumista, ja etätyön lupaus osuu moneen, joka etsii joustavaa ansiota kotoa käsin.

Yksi asia kuitenkin paljastaa huijauksen. Amazonin oikea rekrytointi ei koskaan käytä Hotmail- tai muita ilmaissähköposteja eikä irrallista tekstiviestinumeroa. Malwarebytes kertoo, että uhrit ovat menettäneet tuhansia dollareita.

Näin tehtävähuijaus toimii

Miten tällaiseen ansaan oikein astutaan? Ei kerralla vaan pikkuhiljaa.

Ensin uhri saa pyytämättä viestin helposta ja hyvin palkatusta etätyöstä tutun brändin nimissä. Sitten hän suorittaa pieniä tehtäviä, arvostelee tuotteita tai optimoi listauksia, ja näkee voittojen kertyvän sovelluksen sisäiseen lompakkoon.

Alussa maksetaan oikeasti. Nämä muutaman euron tilitykset rakentavat luottamusta.

Sen jälkeen uhria pyydetään tallettamaan omia rahojaan, jotta korkeammat ja paremmin palkatut tasot aukeavat. Kun talletukset on kerätty, alusta estää nostot tai katoaa kokonaan. Maksua vaaditaan usein kryptovaluuttana, ja tekaistut tasot – noin 40 tehtävää kukin – paisuttavat näennäisiä ansioita.

Tehtävähuijaus (task scam)

Työksi naamioitu petos, jonka tunnistaa yhdestä piirteestä: sinun on maksettava ansaitaksesi. Itse "alusta" ja sen näyttämä lompakkosaldo ovat täysin tekaistuja, pelkkiä numeroita ruudulla. Todellista rahaa liikkuu vain yhteen suuntaan, sinulta rikolliselle.

Tässä piilee ero kesäkuun lopulla uutisoituun paketinkäsittelyhuijaukseen. Siinä uhri käsittelee varastetulla kortilla ostettua tavaraa ja päätyy tietämättään rahamuuliksi rikollisen välikädeksi. Tehtävähuijauksessa uhri sen sijaan rahoittaa rikollista suoraan omalla rahallaan, eikä ulkopuolista uhria tarvita lainkaan.

Tappiot kasvavat rajusti

Ilmiö on paisunut nopeasti. Yhdysvaltain kuluttajaviranomainen FTC kertoo, että työhuijausilmoitukset kolminkertaistuivat vuodesta 2020 vuoteen 2024 ja ilmoitetut tappiot hyppäsivät 90 miljoonasta 501 miljoonaan dollariin. Pelkästään tehtävähuijaukset lisääntyivät 400 prosenttia vuonna 2024.

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä tehtävähuijauksissa menetettiin 150,4 miljoonaa dollaria kaikkiaan 25 002 ilmoituksessa, ja tyypillinen tappio oli 2 000 dollaria. Kuluttajajärjestö BBB arvioi mediaanitappioksi 2 300 dollaria vuonna 2025.

Suomessakin on varoitettu samasta. MTV Uutiset kertoi viesteistä, jotka lupaavat helppoa työtä, jonka maksajaksi voit joutua sinä itse. Uhri lataa sisällön- tai arvostelusovelluksen, saa aluksi muutaman euron ja häntä painostetaan sitten maksamaan, kunnes tappiot ylittävät tienestit.

Duunitori listaa varoitusmerkit: epärealistinen palkka, rekrytointi WhatsAppissa tai Telegramissa, ei haastattelua. Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut lähisukuisesta värväyksen manipuloinnista, kuten toimitusjohtajahuijauksesta.

– Aito työnantaja ei koskaan pyydä sinua maksamaan saadaksesi palkkaa, Malwarebytes muistuttaa.

Tunnistusmerkit

  • Pyytämätön työviesti tehtävään, johon et ole hakenut.
  • Palkka räikeässä epäsuhdassa vaadittuun vaivaan nähden.
  • Sinua pyydetään tallettamaan tai maksamaan, jotta "avaat" ansiot tai noston.
  • Ympäripyöreät muotisanatehtävät ilman selkeää työnkuvaa.
  • Yhteydenpito WhatsAppin tai Telegramin kautta, ja lähettäjän osoite on tavallinen webmail.
  • Keinotekoinen kiire, kuten "vain muutama paikka jäljellä".

Mitä tehdä

Muista yksi nyrkkisääntö. Aito työnantaja ei koskaan pyydä sinua maksamaan, jotta pääset töihin.

Älä talleta senttiäkään, älä asenna huijarin sovellusta ja katkaise yhteydenpito. Sovelluksessa näkyvä saldo on pelkkä numero ruudulla, ei todellista rahaa. Jos ehdit jo maksaa, ota heti yhteyttä pankkiisi ja tee rikosilmoitus osoitteessa poliisi.fi.

Huijausviestistä voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi. Rikoksen uhri saa tukea Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006.

Vahvistettuja suomalaisuhreja tästä nimenomaisesta Amazon-viestistä ei toistaiseksi ole raportoitu. Sama liukuhihna pyörii kuitenkin jo suomeksikin, joten pyytämättä tulleeseen työtarjoukseen kannattaa suhtautua todella epäluuloisesti.

Lue myös