Pankit estivät jo yli puolet huijausyrityksistä – rikolliset yrittävät yhä useammin, yhä pienemmillä summilla
Pankit palauttivat alkuvuonna asiakkaille 31,7 miljoonaa euroa, mutta huijausyritysten määrä kasvoi samalla 47 prosenttia.
Tiivistelmä
Finanssiala ry:n tilaston mukaan pankit torjuivat tai palauttivat alkuvuonna 2026 yli puolet yritetyistä huijaussummista, kun vuosi sitten osuus oli alle puolet. Samaan aikaan huijausyritysten määrä kasvoi 13 600:sta 20 000:een, ja rikollisten saalis kohdistuu yhä useammin uusien lainojen ja pankkituotteiden avaamiseen varastetuilla tunnuksilla.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna kalastaa 60 miljoonaa euroa, ja pankit torjuivat tai palauttivat siitä 31,7 miljoonaa euroa.
Se on 53 prosenttia yritetystä summasta, kun vastaava luku vuosi sitten oli 48 prosenttia. Torjunta tehostuu, mutta rikollisten yritysten määrä kasvaa sitä nopeammin.
Rikolliset onnistuivat silti viemään 28,3 miljoonaa euroa suomalaisten tileiltä tammi-kesäkuussa, kertoo Finanssiala ry.
Huijausyrityksiä kirjattiin alkuvuonna noin 20 000, kun vuotta aiemmin niitä oli 13 600.
Määrä kasvoi 47 prosenttia, vaikka torjunta parani samaan aikaan.
Pankit torjuivat näistä 14 000 yritystä, ja 6 000 onnistui. Koko vuonna 2025 huijauksia yritettiin 148 miljoonalla eurolla, joista pankit torjuivat 75,5 miljoonaa ja rikolliset veivät 72,5 miljoonaa, ja alkuvuoden 2026 luvut kulkevat lähes samaa vauhtia.
Finanssiala ry julkaisi tilaston 17. syyskuuta. Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus toisti samat luvut viikkoa myöhemmin, 25. syyskuuta, mutta kyse on koko alkuvuoden tilastosta, ei uudesta havainnosta.
Suurin yksittäinen huijaustyyppi on tietojenkalastelu, jossa rikolliset veivät 10,6 miljoonaa euroa ja pankit torjuivat 18 miljoonaa. Sijoitushuijauksissa rikollisten saalis oli 8,2 miljoonaa euroa ja pankkien torjunta 9 miljoonaa.
Toimitusjohtaja- ja laskuhuijauksissa pankit torjuivat vain 0,4 miljoonaa euroa, kun rikolliset veivät 4,9 miljoonaa. Se on tilaston ainoa ryhmä, jossa pankkien torjunta jää selvästi rikollisten saaliin alle.
Turvatilihuijauksissa rikollisten saalis oli 2 miljoonaa euroa ja pankkien torjunta 1,9 miljoonaa. Romanssi- ja asiakirjahuijauksissa luvut olivat 2,6 ja 2,4 miljoonaa euroa.
Rikollisten saalis kohdistuu nykyään yhä useammin uusien pankkituotteiden ja lainojen avaamiseen varastetuilla tunnuksilla, ei enää pelkästään suoraan tilin tyhjentämiseen. Se poikkeaa perinteisestä tilin tyhjentämisestä, jossa saldon muutos huomataan usein saman tien.
Niko Saxholm, Finanssiala ry:n huijausten torjunnan asiantuntija, sanoo, että huijauksia tehdään yhä enemmän, mutta kerralla huijatut summat ovat aiempaa pienempiä.
– Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan, Saxholm sanoo.
Tunnistusmerkit
- Puhelu tai viesti, jossa pyydetään siirtämään rahat "turvatilille" tai vahvistamaan pankkitunnuksia tilin suojaamiseksi. Turvatiliä ei ole olemassa missään pankissa.
- Kiireellinen maksukehotus sähköpostilla, joka näyttää tulevan yrityksen johdolta tai tavarantoimittajalta.
- Tuntematon laina, luottokortti tai muu pankkituote, joka on avattu omalla nimellä ilman omaa toimeksiantoa.
Mitä tehdä
Älä koskaan jaa pankkitunnuksia puhelimessa tai viestissä missään tilanteessa, "turvatili"-pyynnöt mukaan lukien. Tarkista epäilyttävät yhteydenotot vain pankin virallisten kanavien kautta, ei viestissä annetun numeron kautta. Seuraa säännöllisesti myös omalla nimellä avattuja lainoja ja tuotteita, ei vain tilisaldoa. Ilmoita epäilty huijaus Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi ja tarvittaessa poliisille osoitteessa poliisi.fi.
Lähteet
- Finanssiala ry (STT Info) (17.09.2026)
- Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus 39/2026 (25.09.2026)
- Stara.fi (25.09.2026)