Suomi saa vihdoin hälytykset suoraan puhelimeen – laki Cell Broadcastista valmistelussa, voimaan marraskuussa
Pian vaaratiedote saavuttaa jokaisen vaara-alueella olevan puhelimen ilman sovellusta ja ilman viivettä. Samalla on hyvä opetella jo nyt, miltä aito viranomaishälytys näyttää – sillä huijarit kopioivat sen varmasti.
Tiivistelma
Sisäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka lisää vaaratiedotteen jakelukanavaksi Cell Broadcast -tekniikan. Hälytys tulee jokaiseen vaara-alueella olevaan puhelimeen ilman sovellusta, ja laki on tarkoitus saada voimaan 1.11.2026. Aito hälytys ei sisällä linkkejä eikä kehotuksia kirjautua tai maksaa – se erottaa sen tulevista jäljitelmistä.
Kuvittele, että lähistöllä tapahtuu kemikaalivuoto. Radio ja televisio kertovat siitä, mutta ne eivät tiedä, että juuri sinä olet vaara-alueella. Tähän asti vaaratiedote on Suomessa toiminut juuri näin – laajasti mutta kohdentamatta. Sisäministeriö julkaisi 15. kesäkuuta tiedotteen, jonka mukaan vaaratiedotteesta annettua lakia ollaan muuttamassa niin, että hälytys saadaan vihdoin jokaiseen vaara-alueella olevaan puhelimeen.
Tekniikan nimi on Cell Broadcast. Se lähettää viestin kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille tietyllä maantieteellisellä alueella, eikä siihen tarvita erillistä sovellusta.
Sisäministeriön sanamuoto on tarkka. Tavoitteena on "nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittäminen vaara-alueella oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille". Cell Broadcast täydentää nykyisiä kanavia, ei korvaa niitä. Radio, televisio ja 112 Suomi -sovellus jäävät edelleen käyttöön.
Miksi muutosta on kaivattu
Nykyinen järjestelmä vuotaa kahdesta kohdasta. 112 Suomi -sovellus täytyy ensin asentaa, ja sitä on ladattu noin 1,6 miljoonaa kertaa, kun Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Radio ja televisio taas eivät oikeastaan osaa kohdentaa hälytystä alueellisesti.
Muuttunut turvallisuustilanne on paljastanut nämä aukot mobiilitavoittavuudessa ja nopeudessa, erityisesti poikkeusoloissa. Uudistus juontaa juurensa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jossa luvataan, että vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan. Rahoitus tulee vuoden 2025 toisesta lisätalousarviosta.
Hanke etenee nyt ripeästi. Sisäministeri Mari Rantanen ei peittele kiirettä.
– Tätä on hoputettu. Tehdään niin nopeasti kuin voidaan, Rantanen sanoo.
– Tämä on hallituksessa prioriteetti, Rantanen lisää.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026, ja laki on määrä saada voimaan 1. marraskuuta 2026. Aikataulun pitävyys jää nähtäväksi, mutta tahtotila on hyvin selvä.
Taustalla painaa myös Euroopan unioni. EU:n sähköisen viestinnän säännöstö eli EECC velvoitti artiklassaan 110 jäsenmaat ottamaan käyttöön mobiilipohjaisen väestövaroitusjärjestelmän jo 21. kesäkuuta 2022 mennessä. Suomi on ollut tässä myöhässä ja nojannut 112-sovellukseen.
Tunnistusmerkit – miltä aito hälytys näyttää
Tässä on huijausvahdin kannalta olennaisin asia. Heti kun viranomaishälytys tulee jokaisen puhelimeen, joku alkaa väistämättä matkia sitä. Siksi kannattaa opetella aidon hälytyksen tuntomerkit etukäteen.
Aito Cell Broadcast -vaaratiedote saapuu järjestelmätason viestinä. Se ei tule tavallisena tekstiviestinä eikä siinä ole lähettäjän puhelinnumeroa. Rantanen korosti, että viestin "täytyy olla mahdollisimman lyhyt ja yksinkertainen".
Aidossa hälytyksessä ei ole linkkejä. Siinä ei pyydetä kirjautumaan mihinkään, ei vahvistamaan henkilöllisyyttä eikä maksamaan mitään. Ainoa kehotus on toimia ohjeen mukaan, esimerkiksi pysyä sisätiloissa tai poistua alueelta.
Mistä siis tunnistat huijauksen? Jos "hälytys"- tai "viranomaisvaroitus"-viesti sisältää linkin, vaatii sinua tunnistautumaan pankkitunnuksilla, maksamaan tai asentamaan sovelluksen, kyseessä on huijaus. Yksikään aito vaaratiedote ei koskaan pyydä tällaista.
Mitä tehdä
Konkreettinen askel, jonka voit ottaa jo nyt, on asentaa 112 Suomi -sovellus. Se täydentää tulevaa Cell Broadcast -järjestelmää ja toimii heti.
Jos saat viestin, joka väittää olevansa viranomaishälytys ja sisältää linkin tai maksukehotuksen, älä klikkaa linkkiä äläkä anna mitään tietoja. Poista viesti.
Epäilyttävistä huijausviesteistä voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi. Jos olet jo ehtinyt antaa pankkitietojasi, ota heti yhteyttä omaan pankkiisi ja tee rikosilmoitus poliisille poliisi.fi-palvelussa.
Lakimuutoksen valmistelusta vastaa sisäministeriössä hallitusneuvos Sari Rapinoja. Hanke kulkee tunnuksella SM010:00/2026. Huijausvahti seuraa, eteneekö esitys aikataulussa ja saadaanko järjestelmä todella käyttöön marraskuuksi.