Tutkimus: 88 % ei enää erota mikä netissä on aitoa – ja Suomessa se näkyy sijoitushuijauksissa
Tekoäly on syönyt kyvyn erottaa aito väärennetystä, ja tuore kansainvälinen kysely panee luvun paperille. Suomessa sama ilmiö maksaa eniten silloin, kun valevideolla esiintyy tuttu suomalainen sijoituskasvo.
Tiivistelma
Malwarebytesin tuore kysely kertoo, että 88 prosenttia vastaajista ei enää luota osaavansa erottaa aitoa sisältöä tekoälyllä tehdystä. Sama luottamuskato näkyy Suomessa konkreettisesti deepfake-sijoitushuijauksina, joissa väärennetään tunnettuja suomalaisia sijoittajia ja pankkijohtajia. Juttu tarjoaa työkalut väärennösten tunnistamiseen.
Mihin enää voi luottaa, kun ruudulla näkyvä video ei todista mitään? Tätä kysymystä pyörittelee yhä useampi, ja nyt sille on numero. Tietoturvayhtiö Malwarebytes kertoo 11. kesäkuuta julkaistussa raportissaan, että 88 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että aidon ja tekoälyllä tehdyn sisällön erottaminen on vaikeutunut.
– Deepfake-huijaukset ovat muuttuneet yhä uskottavammiksi ja yleisemmiksi, Kyberturvallisuuskeskus varoittaa.
Kysely tehtiin maaliskuussa, ja siihen vastasi 1 500 täysi-ikäistä Yhdysvalloissa, Britanniassa ja saksankielisessä Keski-Euroopassa. Suomalaisia ei ollut joukossa. Silti tulokset osuvat suoraan siihen, mistä Suomen viranomaiset ovat varoittaneet jo pitkään.
Luottamus on rapautunut nopeasti. Vielä vuonna 2025 huijauksia piti vaikeasti erotettavina aidosta 66 prosenttia, nyt jo 85 prosenttia.
Vuodessa kertyi 19 prosenttiyksikön loikka. Ja 84 prosenttia allekirjoittaa väitteen, ettei vakuuttavakaan videotodiste enää tunnu todisteelta.
Puolet vastaajista oli törmännyt tekoälyvetoiseen huijaukseen kuluneen vuoden aikana. Z-sukupolvella osuus oli 67 prosenttia, vanhemmilla 30.
Yleisimmin kyse oli henkilökohtaisilta vaikuttavista huijausviesteistä, joita oli saanut 24 prosenttia. Tekoälyllä tehdyt kuvat tai arvostelut olivat erehdyttäneet 22:ta prosenttia, ja 16 prosenttia oli vastaanottanut äänikloonatun puhelun, joka kuulosti tutulta ihmiseltä.
Pelko ei käänny teoiksi
Kyselyn kiinnostavin osa ei ole pelko vaan sen ja toiminnan välinen kuilu. Vastaajista 81 prosenttia pelkää, että jonkun perheenjäsenen kasvot tai ääni varastetaan väärennökseen. Silti vain noin 18 prosenttia on sopinut perheen kesken tunnussanasta, jolla aitouden voi tarkistaa.
Sama toistuu äänikloonauksessa. Sitä pelkää 67 prosenttia, mutta vastaajaääniviestit on poistanut käytöstä vain 19 prosenttia. Ihmiset ovat todella ruvenneet varomaan. Somessa julkaisee aiempaa vähemmän 65 prosenttia, ja 69 prosenttia maksaisi mieluummin enemmän palvelusta, jossa pääsee oikean ihmisen kanssa tekemisiin.
Suomessa tämä kaikki tiivistyy yhteen huijaustyyppiin. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa, että deepfake-pohjaiset huijaukset ovat yleistyneet ja muuttuneet uskottavammiksi. Konkreettisin esimerkki on sijoitushuijaus, joka pyörii Facebookissa tutun suomalaiskasvon turvin.
Rikolliset ovat väärentäneet mainoksiin oikeiden julkisuuden henkilöiden nimiä ja kuvia. Väärinkäytettyjen joukossa ovat olleet OP:n hallituksen puheenjohtaja Lippo Suominen ja OP:n toimitusjohtaja Timo Ritakallio, sijoituskirjoittajat Aki Pyysing ja Jukka Oksaharju sekä Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen. Liikkeellä on ollut myös presidentti Alexander Stubbin deepfake, joka mainosti sijoituspetosta. Kukaan näistä henkilöistä ei tietenkään ole tehnyt mitään väärää – heidän kuvansa ja nimensä on varastettu.
Logiikka on julma. Mitä tutumpi ja luotettavampi kasvo, sitä paremmin valevideo myy. Suomalaiset menettivät verkkopetoksiin kymmeniä miljoonia euroja viime vuonna, ja sijoitushuijaukset ovat niistä kalleimpia.
Tunnistusmerkit
Deepfake-videolla on usein pieniä virheitä, jotka paljastuvat tarkalla katselulla.
- Epäluonnollinen räpyttely tai huulten ja äänen lievä eritahtisuus.
- Valaistus, joka ei täsmää kasvojen ja taustan välillä, sekä oudot reunat hiusrajassa tai leuassa.
- Ääni, joka kuulostaa hieman litteältä tai irralliselta kuvasta.
Itse huijausmainoksessa hälytyskellojen pitäisi soida näistä:
- Kiire ja takaraja, kuten "vain tänään" tai "paikkoja rajoitetusti".
- Taatut tai ylisuuret tuotot. Kukaan oikea sijoittaja ei lupaa varmaa voittoa.
- Tuttu nimi, mutta linkki vie tuntemattomalle sivustolle tai lomakkeelle.
Yksi nyrkkisääntö menee muiden ylitse. Kohtele videotodistetta todistamattomana, kunnes vahvistat asian toisesta riippumattomasta lähteestä.
Mitä tehdä
Sijoitusvinkkiä myyvän "asiantuntijan" voi tarkistaa muutamassa minuutissa.
- Tee mainoksen tai profiilin kuvalle käänteinen kuvahaku. Varastettu kuva löytyy yleensä alkuperäisestä yhteydestään.
- Varmista vinkki aina kyseisen henkilön omasta virallisesta tai vahvistetusta kanavasta, älä koskaan mainoksen linkin kautta. Suomalaiset pankit ja nimekkäät sijoittajat eivät myy vinkkejä Facebook-mainoksissa.
- Jos saat oudon puhelun tutulta, lopeta puhelu ja soita takaisin tuntemaasi numeroon. Sopikaa perheen kesken tunnussanasta jo etukäteen.
Epäilyttävän sijoitushuijauksen voi ilmoittaa Finanssivalvonnan kuluttajansuojaan ja tehdä rikosilmoituksen poliisille osoitteessa poliisi.fi. Tekoälyllä tehostetuista huijauksista kannattaa ilmoittaa myös Kyberturvallisuuskeskukseen osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Kysely tehtiin ulkomailla, mutta ilmiö on ihan sama Suomessa. Kun video ei enää todista mitään, paras suoja on vanha tapa. Tarkista asia toisaalta, ennen kuin uskot tai maksat. Jää nähtäväksi, ehtivätkö tottumukset muuttua yhtä nopeasti kuin väärennökset paranevat.