Telia estää jo lähes 5 miljoonaa huijaussivulle ohjausta kuukaudessa — nyt suoja laajenee mobiililaajakaistaan

Suoja toimii verkon tasolla ja katkaisee yhteyden tunnettuun huijaussivustoon ennen kuin käyttäjä ehtii edes nähdä sitä. Mitään ei tarvitse asentaa, eikä siitä laskuteta erikseen.
Tiivistelma
Telian Haittasivuvahti estää kuukausittain lähes viisi miljoonaa ohjausta tunnetuille huijaus- ja haittaohjelmasivuille. Huhtikuussa puhelinliittymiin tullut suoja laajenee nyt mobiililaajakaistaan. Samanlainen verkkotason esto on tulossa myös muille operaattoreille, joten kannattaa tarkistaa, mitä oma liittymä jo sisältää.
Useimmat tietoturvaohjeet kääntyvät käyttäjän vastuulle. Älä klikkaa, tarkista osoite, mieti ennen kuin syötät tietosi. Telian kesäkuussa laajentama suoja kääntää asetelman toisinpäin: yhteys tunnettuun huijaussivustoon katkaistaan jo operaattorin verkossa, ennen kuin sivu ehtii latautua ruudulle.
Suoja on nimeltään Haittasivuvahti, ja se estää kuukausittain jo lähes viisi miljoonaa ohjausta tunnistetuille huijaus- ja haittaohjelmasivustoille. Toiminto käynnistyi 15. huhtikuuta Telia Rehti -puhelinliittymissä. Nyt 11. kesäkuuta julkistettu uutinen on sen laajeneminen mobiililaajakaistaan ja uuteen Telia Rehti netti -pakettiin.
Mistä luvut kertovat? Jo ensimmäisessä käyttöjaksossa Haittasivuvahti esti yli 70 000 ohjausta väärennetyille pankkisivustoille. Kalastelu ei enää tyydy yksittäiseen viestiin, vaan ohjaa uhrin eteenpäin aidolta näyttävälle sivulle, jossa pankkitunnukset tai kortin tiedot kerätään.
Miten suoja toimii
Haittasivuvahti toimii verkon tasolla. Telia suodattaa tunnetut kalastelu- ja haittaohjelmasivustojen verkko-osoitteet liikenteestä – yhteys niihin ei muodostu lainkaan.
Asiakkaan ei tarvitse asentaa sovellusta eikä säätää asetuksia. Suoja on päällä automaattisesti kaikissa sen kattamissa liittymissä, eikä siitä laskuteta erikseen. Se kuuluu Telia Rehti -liittymään.
Haittasivuvahti on osa laajempaa Rehti-kokonaisuutta. Samaan pakettiin kuuluu huijauspuhelujen esto, joka torjui viime vuonna 16,5 miljoonaa puhelua, sekä mobiilivarmenne, jolla tunnistauduttiin 30 miljoonaa kertaa.
– Huijaukset eivät enää rajoitu yksittäisiin viesteihin tai puheluihin. Yhä useammin käyttäjä ohjataan huomaamattaan haitalliselle sivustolle, sanoo Jussi Vuorinen, Telian kuluttajatuotteista vastaava johtaja.
Vuorinen korostaa, ettei suoja poista asiakkaiden valppauden tarvetta netissä. Verkkotason esto on turvaverkko, ei korvike omalle harkinnalle.
Operaattorit kulkevat samaan suuntaan
Telia ei ole yksin. Elisa kertoo tarjoavansa vastaavaa Liittymäturvaa, joka estää haittasivut verkon tasolla ilman erillistä sovellusta ja jonka maksuttomat ominaisuudet voi aktivoida itse asiakaspalvelukanavissa. Mukana on muun muassa mobiilivarmenne, tietovuotojen valvonta ja ulkomaanpuhelujen esto.
Elisan maksullinen Turvapaketti menee pidemmälle ja tarjoaa huijaussivustoja vastaan vakuutuksen, josta voi saada korvausta. DNA:lla on omat vastaavat turvaominaisuutensa, joihin kuuluu verkkotason esto huijaussivustoille.
Verkkotason suojasta on tulossa suomalaisoperaattoreiden vakiovaruste. Siksi kannattaa tarkistaa, mitä oma liittymä jo sisältää, ennen kuin maksaa erillisestä torjuntaohjelmasta.
Mitä tehdä
Suoja kattaa vain tunnetut haitalliset verkko-osoitteet. Aivan tuoretta huijaussivua, joka ei vielä ole estolistalla, se ei pysäytä. Se ei myöskään torju tekstiviesti- tai puheluhuijauksia, eikä auta, jos käyttäjä ohittaa varoituksen ja jatkaa sivustolle silti. Oma valppaus on yhä se viimeinen lukko.
- Telia Rehti -asiakkaat: Haittasivuvahti on jo päällä automaattisesti, mitään ei tarvitse asentaa. Tarkista vain, että liittymäsi on Rehti-liittymä.
- Elisan asiakkaat: Katso, sisältääkö liittymäsi nimi sanan "Liittymäturva", ja aktivoi maksuttomat ominaisuudet asiakasportaalissa.
- DNA:n asiakkaat: Tarkista operaattorin tietoturvaominaisuudet ja ota verkkotason esto käyttöön, jos se on tarjolla.
- Käsittele suojaa ihan turvaverkkona, älä korvikkeena varovaisuudelle. Tunnistautumistietoja ei kannata syöttää viestin tai mainoksen kautta avautuneelle sivulle, vaikka esto olisikin päällä.
Jos kohtaat kalastelusivun, ilmoita siitä Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi. Jos olet jo syöttänyt pankkitietosi huijaussivulle, ota heti yhteyttä pankkiin ja tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
Suomalaiset menettivät verkkopetoksiin viime vuonna noin 148 miljoonaa euroa, ja iso osa tappioista alkaa juuri ohjauksesta haitalliselle sivulle. Jää nähtäväksi, kuinka paljon verkkotason esto näitä lukuja kesän mittaan painaa. Turvaverkon laajeneminen miljoonien estojen tahdilla on kuitenkin harvinaisen konkreettista hyvää uutista tällä alalla.