Yli kaksi kolmasosaa huijauksista alkaa nyt Facebookissa, Instagramissa tai WhatsAppissa
Se tuntui luotettavalta, koska se oli Facebookissa. Juuri siinä on ansa, jonka brittipankki Lloydsin tuore data paljastaa karulla tarkkuudella.
Tiivistelma
Lloyds Bankin mukaan 68 prosenttia sen asiakkaiden petosilmoituksista alkaa Metan alustoilla. Sama ilmiö näkyy Suomessa, jossa poliisi varoittaa Facebookin feikkialennuksista ja sijoitushuijausmainoksista. Meta ei tarkista myyjiä eikä mainostajia ennakkoon.
Kun huijaus tulee tutusta sovelluksesta, sen edessä laskee herkästi varauksensa. Sitä luottamusta rikolliset käyttävät nyt hyväkseen aiempaa järjestelmällisemmin. Se logo ruudussa ei takaa mitään myyjän rehellisyydestä.
Brittiläinen Lloyds Bank julkaisi kesäkuussa luvun, joka kannattaa lukea kahdesti. Pankin asiakkaiden petosilmoituksista 68 prosenttia eli yli kaksi kolmasosaa alkaa jollakin Metan omistamalla alustalla: Facebookissa, Instagramissa tai WhatsAppissa. Aineisto kattaa yli 25 miljoonan asiakkaan ilmoitukset maaliskuulta 2025 maaliskuulle 2026, joten otos on poikkeuksellisen kattava.
Tappiot ovat samaan aikaan paisuneet. Britannialaiskuluttajien menetykset Meta-alustojen huijausmainoksista ovat yli kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa, noin 27 miljoonasta punnasta (2023) noin 66 miljoonaan puntaan. Keskimääräinen petosvaatimus on nyt yli 500 puntaa, kun se vuosi sitten oli noin sata puntaa pienempi.
Kuka näihin sitten lankeaa? Lloydsin mukaan pahiten kärsivät noin 25–35-vuotiaat, eivät iäkkäät.
Alle 25-vuotiaat, alaikäiset mukaan lukien, joutuvat useimmin lippuhuijausten kohteeksi, ja liput ovatkin yleisin yksittäinen ostohuijauksen kategoria. Muita tyypillisiä syöttejä ovat autot, polkupyörät, matkailuautot, vuokra-asunnot, Dyson-tuotteet, merkkitakit ja jalkapallopaidat.
Lloydsin petostentorjuntajohtaja Liz Ziegler toteaa, ettei kyse ole vain rahasta.
– Asiakkaat tuntevat itsensä järkyttyneiksi, nolostuneiksi ja ravistelluiksi. Tämä menee hyvin henkilökohtaiselle tasolle, Ziegler sanoo.
Meta puolustautuu kertomalla poistaneensa yli 159 miljoonaa huijausmainosta viime vuonna, niistä 92 prosenttia ennen kuin kukaan ehti ilmoittaa niistä. Luku on iso.
Silti pankin data kertoo, että alustoille pääsee yhä riittävästi petollista sisältöä uhrien tavoittamiseksi. Poistettujen mainosten valtava määrä paljastaa ongelman oikean mittakaavan ennemmin kuin todistaa sen olevan hallinnassa.
Sama trendi näkyy Suomessa
Suomesta ei löydy tarkkaa 68 prosentin vastinetta, mutta suunta on tuttu. Poliisi kirjasi vuonna 2025 noin 10 272 verkkohuijausta, ja niiden tappiot olivat noin 88 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen kategoria on tietojenkalastelu, josta tehtiin 6 526 ilmoitusta ja jonka tappiot ylittivät 38 miljoonaa euroa.
Poliisi varoittaa nimenomaan Metan alustojen petollisista mainoksista. Feikkialennukset esimerkiksi Marimekon, työkalujen ja merkkituotteiden nimissä ohjaavat väärennettyihin verkkokauppoihin, jotka kalastavat maksukortin tietoja. Sivut näyttävät aidoilta, ja niillä on usein kopioidut logot, tuotekuvat ja jopa väärennetyt asiakasarviot.
Toinen vakava ilmiö on Facebookin sijoitushuijausmainokset. Salkunrakentajan mukaan niissä esiinnytään oikeina suomalaisina sijoitusvaikuttajina, kuten Henri Elona, Aki Pyysinginä tai Mikael Rautasena, ja uhrit ohjataan WhatsApp-ryhmiin.
Tutun kasvon ja nimen takaa löytyy ryhmä, jossa luvataan päivittäisiä tuottoja ja painostetaan siirtämään lisää rahaa. Sisä-Suomen kyberrikostorjunnan vetäjä Sakari Tuominen kertoo, että sijoituspetokset ovat tappioilla mitattuna heti tietojenkalastelun jälkeen toiseksi suurin luokka.
Miksi juuri Metan alustat? Yhdellä kanavalla tavoittaa miljoonat suomalaiset, ja mainonta on halpaa ja nopeaa kohdentaa. Myyjiä tai mainostajia ei tarkisteta ennakkoon samalla tavalla kuin vaikkapa pankin asiakkaita.
Tunnistusmerkit
- Keskustelu painostetaan nopeasti pois alustalta WhatsAppiin.
- Maksua tai varausmaksua pyydetään ennen kuin tuotetta tai asuntoa pääsee näkemään.
- Hinta on selvästi markkinahintaa alempi, ja mukana on kiirettä luova "menossa muillekin" -lupaus.
- Mainoksessa tuttu suomalaiskasvo lupaa varmoja tuottoja.
Mitä tehdä
Tarkista myyjän profiilin ikä ja historia. Tee ilmoituksen kuvista käänteinen kuvahaku, sillä varastetut tuotekuvat paljastuvat usein heti.
Varmista verkkokaupan oikea osoite ja varo lähes oikealta näyttäviä typosquat-domaineja. Älä koskaan maksa tilisiirrolla tuntemattomalle, vaan käytä ostajansuojan kattavaa maksutapaa.
Suhtaudu somesta tulevaan sijoitusmahdollisuuteen huijauksena, kunnes toisin todistetaan. Aito sijoitusneuvonta ei tule Facebook-mainoksesta WhatsApp-ryhmään.
Jos jäit kiinni, ota heti yhteys pankkiin tilisiirron jäädyttämiseksi tai perumiseksi. Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa, ja ilmoita tietojenkalastelusta myös Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Sijoituspetoksesta voi ilmoittaa myös Finanssivalvonnalle finanssivalvonta.fi-palvelussa. Nopea ilmoitus on oikeastaan tärkein yksittäinen keino saada rahat takaisin.
Alustojen oma valvonta paranee hitaasti, ja toistaiseksi vastuu jää pitkälti käyttäjälle. Tutun logon takana voi olla kuka tahansa, eikä Meta tarkista myyjiä tai mainostajia puolestasi.