Viisi maata harjoitteli sotilaskuljetusten kybersuojausta – Suomesta mukana Puolustusvoimat, KTK ja Väylävirasto
Sotilaskuljetukset liikkuvat samoja teitä, ratoja ja satamia pitkin kuin tavarat ja matkustajat. Juuri siksi puolustushallinto ei pärjää enää yksin kyberuhkien torjunnassa, ja viiden maan Cyber Byte -harjoitus rakennettiin tämän oivalluksen ympärille.
Tiivistelma
Suomi osallistui huhti–toukokuussa viiden maan kyberharjoitukseen, jossa simuloitiin sotilaslogistiikan suojaamista kyberhyökkäyksiltä. Suomesta mukana olivat Puolustusvoimat, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ja Väylävirasto. Pääosa harjoituksesta toteutettiin Ruotsissa.
Joukkojen ja materiaalin liikuttaminen Pohjois-Euroopassa nojaa siviili-infrastruktuuriin. Samat satamat, rautatiet ja tietoliikenneyhteydet palvelevat sekä armeijaa että tavallista logistiikkaa, ja kyberhyökkäys yhteen solmuun voi pysäyttää molemmat.
Tästä lähtökohdasta rakennettiin Cyber Byte -harjoitus, joka toteutettiin 27.4.–13.5.2026. Mukana olivat Suomi, Ruotsi, Britannia, Norja ja Yhdysvallat. Pääosa simulaatiosta vietiin läpi Ruotsissa.
Suomesta harjoitukseen osallistui kolme viranomaista: Puolustusvoimat, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ja Väylävirasto. Kokoonpano ei ole sattumaa. Sotilaskuljetuksia ei voi suojata ilman, että liikenneverkkojen omistajat ja kyberturvallisuuden kansallinen toimivaltainen viranomainen ovat samassa pöydässä.
Suomi kuvaa Cyber Byteä Puolustusvoimien tiedotteessa nimenomaan kansainväliseksi yhteistyöksi, jossa harjoiteltiin sotilaallisten kuljetusten kyberuhkien torjumista. Sanavalinta on tarkka. Kyse ei ole kybersodankäynnin yleisestä simulaatiosta vaan kapeammasta, mutta strategisesti hyvin keskeisestä viipaleesta: pystytäänkö joukot ja materiaali siirtämään oikeaan paikkaan oikeaan aikaan myös silloin, kun verkossa myllytetään.
Miten käytännön yhteistyö sitten näytti harjoituksessa? Skenaariot pakottivat osallistujat jakamaan tilannekuvaa reaaliajassa yli viranomais- ja maarajojen, kun kuvitteellinen hyökkääjä iski logistiikkaketjun kriittisiin osiin.
– Todelliset kyberuhat edellyttävät yhteistyötä viranomaisten ja liittolaisten välillä. Yhteinen toiminta varmistaa, että joukot ja materiaali pääsevät perille myös kyberuhkien alaisuudessa, sanoo eversti Juha Peltomäki, Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö kyberasioissa.
Harjoituksen taustalla on Suomen NATO-jäsenyyden mukanaan tuoma vastuu pohjoisen alueen kollektiivisesta puolustuksesta. Liittokunnan kannalta kysymys ei ole pelkästään siitä, että sotilasyksiköt liikkuvat rajojen yli. Kysymys on siitä, että ne pääsevät liikkumaan myös silloin, kun joku yrittää sammuttaa valot.
Viranomaisrajat eivät enää riitä rajaamaan vastuita
Kyberturvallisuuskeskus on koko vuoden korostanut, että kybertoimintaympäristö ei tunnusta kansallisia rajoja eikä viranomaisten välisiä reviirejä. Cyber Byte oli käytännön sovellus tästä ajatuksesta.
– Kyberuhat ylittävät rajat ja viranomaisrajat. Kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio on siksi välttämätöntä, toteaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntija Pekka Jokinen.
Väyläviraston rooli on tässä kohtaa kiinnostava. Virasto vastaa Suomen tie-, rata- ja vesiväylistä, eli juuri siitä infrastruktuurista, jonka päällä sotilaslogistiikka todellisuudessa liikkuu. Jos satamatietojärjestelmä kaatuu tai rautatielogistiikan ohjaus häiriintyy, ei auta että puolustushallinto tietää oman verkkonsa olevan kunnossa. Sotilaskolonna pysähtyy yhtä lailla.
Tämä asetelma on muuttunut viimeisten vuosien aikana ihan toiseksi kuin mihin viranomaiskenttä oli aiemmin asettunut. Aiemmin puolustushallinto pystyi jossain määrin rakentamaan oman, eristetyn maailmansa. Nyt verkot, tietojärjestelmät ja jopa fyysiset terminaalit ovat osa samaa kokonaisuutta siviilipuolen kanssa, ja hyökkääjä voi valita iskukohtansa kumman tahansa puolen heikoimmasta lenkistä.
Pohjoisen suunta korostuu
Cyber Byten osallistujamaista neljä – Suomi, Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat – on jo lähellä toisiaan pohjoisen turvallisuuskysymyksissä. Britannian mukanaolo täydentää kuvaa Itämeren ja Pohjois-Atlantin yhdistävällä toimijalla. Ruotsin valinta harjoituksen pääpaikaksi alleviivaa, että pohjoisen logistiikan painopiste on siirtynyt itä–länsi-suuntaiseksi.
Cyber Byte -tyyppisten harjoitusten todellinen arvo punnitaan vasta silloin, kun jotain oikeasti tapahtuu. Suomen, Ruotsin, Norjan, Britannian ja Yhdysvaltojen tiiviimpi koordinaatio pohjoisessa on kuitenkin viime vuosien selvimpiä muutoksia, ja se jatkuu todennäköisesti yhä tiiviimmissä muodoissa. Seuraavien harjoitusten kokoonpano ja painopiste jää nähtäväksi.