Ylä-Lapin porotalouteen kytkeytyvässä rikosvyyhdissä 15 epäiltyä – petos- ja rahanpesusyytteet harkinnassa
Tavallinen huijausuutinen kohdistuu kuluttajaan. Ylä-Lapissa kohteena oli valtion korvausjärjestelmä, verovaroin rahoitettu turvaverkko, jolla porotalouden tappiot kompensoidaan. KRP epäilee 15 henkilöä järjestelmän pitkäaikaisesta väärinkäytöstä, ja syyteharkinta on parhaillaan käynnissä.
Tiivistelma
Keskusrikospoliisin ja Rajavartiolaitoksen tutkima kokonaisuus on edennyt syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle. Epäillyt rikosnimikkeet kattavat törkeän petoksen, rahanpesun, metsästysrikokset ja luonnonsuojelurikokset. Tekoaika ulottuu vuosiin 2020–2025, ja taustalla on pidempi ketju vuodesta 2015 alkaen.
Petojen tappamiksi ilmoitettujen porojen raadoista löytyi metson verta. Yksittäinen yksityiskohta helmikuun 2026 erillistuomiosta paljastaa, mistä Ylä-Lapin laajassa rikosvyyhdissä on pohjimmiltaan kysymys: korvausvaatimukset rakennettiin lavastetuille jäljille, ja lasku jäi valtiolle.
Keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos kertovat saaneensa esitutkinnan valmiiksi. Asia on siirretty syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle, ja epäiltyjä on yhteensä 15.
Sisäpiirin vyyhti, ei kuluttajahuijaus
Tämän viikon muut petosuutiset ovat kertoneet ulkomaisista puhelinkeskuksista ja kansainvälisistä pidätyssaaleista. Ylä-Lapin tapaus on luonteeltaan toista maata.
Kyse ei ole rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaan paikallisyhteisön sisällä rakentuneesta ketjusta, jossa epäillyt ovat yhteisössään johtoasemassa olevia henkilöitä.
Tekoaika ulottuu vuosiin 2020–2025, ja taustatapahtumia on tutkittu vuoteen 2015 saakka. Operatiivinen vaihe ajoittui kesäkuuhun 2024, jolloin tehtiin kotietsintöjä ja kiinniottoja. Maantieteellisesti tutkinta kattaa Ivalon, Inarin, Utsjoen ja Näätämön alueet sekä kolme paliskuntaa.
Teemu Mäntyniemi, KRP:n rikosylikomisario, kuvaa kokonaisuuden mittakaavaa varovaisesti.
– Käsittääkseni kyseessä on yksi laajimmista porotalouteen liittyvistä esitutkintakokonaisuuksista, Mäntyniemi sanoo.
Esitutkinta-aineistoa on Mäntyniemen mukaan useita satoja sivuja. Aiemmissa raporteissa puhuttiin noin tuhannesta sivusta.
Petoskulma: korvauksia kuolleista poroista
Petos kohdistui valtion peto- ja liikennevahinkokorvausjärjestelmään. Epäilyn ydin on melko yksinkertainen. Korvauksia haettiin poroista, jotka oli tosiasiassa varastettu, nälkiintyneet tai kuolleet luonnollisista syistä, eivät petojen tappamia.
Helmikuussa 2026 annettu erillistuomio Inarin poroisännän asiassa kiristi tutkinnan kuvaa. Raadoista löytyneet metson verijäljet eivät kuulu kuvioon, jossa karhu, ahma tai susi olisi todellinen tekijä.
Korvausjärjestelmä rahoitetaan veronmaksajien rahoilla. Sen tarkoitus on pitää porotalouden harjoittajat pystyssä silloin, kun pedot tai liikenne aiheuttavat tappioita.
Rahanpesu vähittäiskaupan kautta
Toinen puoli vyyhdistä kulkee vähittäiskaupan kautta. Varastettujen porojen lihaa epäillään myydyn Suomen ja Norjan kauppoihin korvamerkkejä muuttamalla. Rajat ylittävä myynti on tutkijoiden mukaan keskeinen kysymys, jota selvitetään yhteistyössä Norjan viranomaisten kanssa.
Anastetusta porosta tuli laillinen tuote sen jälkeen, kun merkki vaihdettiin ja liha pääsi virallisen toimitusketjun sisään. Toimitusketjun katkokohtien jäljittäminen molemmin puolin valtakunnanrajaa tekee tutkinnasta poikkeuksellisen työlään.
Rikosnimikkeitä on syyteharkinnassa pitkä rivi: törkeä rahanpesu, törkeä petos, törkeä metsästysrikos, törkeä luonnonsuojelurikos, poronanastus, kätkemisrikokset, törkeä varkaus ja törkeä väärennös. Lisäksi tutkitaan suurpetolintuihin kohdistuneita rikoksia ja karhun laitonta metsästystä.
Asianomistajia ovat yksittäiset poronomistajat, kolme paliskuntaa ja valtio. Rinnakkaisessa oikeudenkäynnissä, jota Yle on uutisoinut, kolmen miehen anastamien porojen yhteisarvoksi on arvioitu noin 25 000 euroa – yksittäinen pala kokonaisuudesta, ei sen lopullinen mittari.
Syyteharkinta vielä kesken
Aluesyyttäjä Sanna Huttunen kertoo Pohjois-Suomen syyttäjäalueelta, että KRP tekee asiassa parhaillaan lisätutkintaa. Talvella aloitetun syyteharkinnan valmistumisaikataulua Huttunen ei pysty toistaiseksi arvioimaan.
Miksi tällainen ketju pääsee jatkumaan vuosia? Vastaus löytyy todennäköisesti yhdistelmästä, jossa korvausjärjestelmän tarkastus on perustunut maastokäyntiin ja paliskuntien sisäiseen luottamukseen, ja jossa väärinkäytön todentaminen vaatii eläinpatologiaa, kirjanpitoanalyysiä ja vähittäiskaupan toimitusketjun jäljittämistä yli rajan.
Mitä tästä seuraa
Jää nähtäväksi, kuinka moni 15 epäillystä päätyy syytteeseen ja millaiseksi rikoshyödyn lopullinen mittakaava muodostuu. Selvää on jo nyt, että tapaus pakottaa tarkastelemaan korvausjärjestelmän kontrolleja uudelleen.
Veronmaksajien rahoittama turvaverkko vaatii toimiakseen sen, että hakemusten taustat tarkastetaan riittävän tiukasti.
Jos havaitset porotalouteen tai luonnonvarojen käyttöön liittyvää epäilyttävää toimintaa, ilmoituksen voi tehdä poliisille osoitteessa poliisi.fi tai jättää nettivinkin poliisi.fi/nettivinkki. Luonnonsuojelurikoksiin liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa myös Metsähallituksen erävalvonnalle.