Tuoreimmat uutiset.
Valepäivitys asentaa aidon ohjelman, ja siksi virustorjunta pysyy hiljaa
Securonix Threat Research kuvaa kampanjan, jossa Zoomin ja Adobe Readerin nimissä levitetyt valepäivitykset asentavat koneelle laillisen ScreenConnect-etähallintaohjelman. Ohjelma on allekirjoitettu voimassa olevalla Authenticode-varmenteella, joten virustorjunta ei puutu asennukseen. Suomalaisista uhreista ei ole tietoa, eikä yksikään suomalainen viranomainen ole kommentoinut kampanjaa.
Huijauskeskuksen kirjanpidossa on työntekijöiden velat, palkanpidätykset ja sakot
Poipetissa toimineen huijausverkoston tileillä kirjoitettiin uhreille lähetettyjä viestejä, väärennettiin asiakirjoja ja pidettiin kirjaa työntekijöiden veloista, palkanpidätyksistä ja kurinpitosakoista. Sijoitushuijaus on Kaakkois-Aasiassa teollisuudenala, jonka tappiot olivat viime vuonna kymmeniä miljardeja dollareita. Suomessa yksikään viranomainen ei ole kommentoinut tapausta, mutta sama huijauskaava näkyy Finanssivalvonnan ja poliisin varoituksissa.
Huijaus ei pyydä rahaa vaan ääntä – WhatsApp-tili vaihtaa omistajaa kaverin pyynnöstä
WhatsAppissa kiertää tilikaappaus, jossa jo kaapatulta kontaktilta tulee pyyntö äänestää ystävän lapsen suoritusta. Linkki johtaa WhatsAppin vahvistussivua jäljittelevälle sivulle, joka ohjaa käyttäjän linkittämään hyökkääjän laitteen omaan tiliinsä. Yksikään suomalainen viranomainen ei ole kommentoinut juuri tätä houkutinta, ja tuorein kotimainen kuvaus tekniikasta on maaliskuulta.
Bonavan tietomurrossa vuoti henkilötunnuksia, eikä kukaan kerro kuinka monelta
Bonavan suomenkielinen ilmoitus luettelee vuotaneiksi tiedoiksi myös henkilötunnukset, mutta yhtiö ei kerro henkilömäärää eikä sitä, koskeeko murto suomalaisia asiakkaita. Saman ilmoituksen saksankielinen versio ei mainitse kansallista henkilötunnusta lainkaan. Yhdistelmä nimi, osoite ja reklamaatiohistoria tekee seuraavasta yhteydenotosta uskottavan, ja henkilötunnuksen vuotamiseen on olemassa maksuttomia vastatoimia.
S-Pankin nimissä kulkee kolme eri huijausviestiä – yksi niistä lainaa Kanta-palvelun nimeä
S-Pankki sai kahden vuorokauden aikana useita kymmeniä ilmoituksia kalasteluviesteistä, joita lähetetään sen nimissä kolmena eri versiona. Yksi versio väittää kanta.fi-palvelussa odottavan palautuksen ja pyytää pankkitunnuksia. Uhrien määrää tai menetettyjä summia ei ole kerrottu, eivätkä Kyberturvallisuuskeskus tai poliisi ole kommentoineet kampanjaa.
Sivusto lupaa kertoa, paljonko pelikaappisi on arvoinen – ja vie juuri ne tilit, joilla arvoa on eniten
Fortnite-pelaajille tarjotaan sivustoa, joka lupaa laskea pelikaapin arvon kirjautumista vastaan. Kyseessä on tavallinen tunnusten kalastelu, mutta tekosyy poikkeaa tutuista palkintoansoista. Suomessa yksikään viranomainen ei ole varoittanut Epic Gamesin nimissä tehdystä kalastelusta, vaikka poliisi partioi Fortnitessa.
Lippu maksoi 2,5 euroa, eikä juhlia ollut olemassa – Vantaalle saapui sata nuorta
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tiedotteen mukaan Snapchatissa myytiin 2,5–10 euron lippuja juhliin, joita ei ollut järjestämässä kukaan. Vihertielle Vantaan Martinlaaksoon kertyi torstai-iltana 30.7.2026 arviolta 50–100 nuorta. Tiedotteessa ei ole epäiltyjä, lippumääriä, kokonaissummaa eikä yhtään nimettyä poliisia.
Kukaan ei klikannut mitään – 1 367 bitcoinia katosi lompakoista, joiden avaimet oli arvattu valmiiksi
Coldcard-laitelompakoissa satunnaisluvun paikalle päätyi vuonna 2021 ohjelmallinen kaava, jota syötettiin sirun sarjanumerolla ja ajastimen lukemalla. Galaxy Research on kartoittanut kolme tyhjennysaaltoa, joissa 4 585 osoitteesta katosi 1 367 bitcoinia eli noin 88,6 miljoonaa dollaria. Coinkite on vahvistanut virheen mutta ei sitä, että se aiheutti varkaudet.
Halpa tv-boksi tekee töitä jollekin muulle – silloinkin kun televisio on pois päältä
Bitsight kuvaa Fuyao-nimellä toimintaa, jossa halpojen Android TV -boksien laiteohjelmistoon on asennettu jo tehtaalla petossovellukset. Laite toimii välityspalvelimena television ollessa päällä ja tekee mainospetosta television ollessa pois päältä. Suomessa Kyberturvallisuuskeskus varoitti valmiiksi saastuneista Android-älylaitteista jo kesäkuussa 2025, mutta yksikään suomalainen viranomainen ei ole kommentoinut Fuyaota.
Kauhakuormaaja meni kaupan ikkunasta sisään – Kyberturvallisuuskeskus oikaisee kesän tekoälypuheet
Perjantaina julkaistu Tietoturva nyt -kirjoitus siirtää keskustelun tekoälyn tekemistä tietomurroista kahteen kysymykseen: tapahtuiko toiminta testissä vai oikeasti, ja toimiko kone itse vai ihmisen työkaluna. Keskus ei nimeä yhtäkään tapausta ja muistuttaa, että näkyvät turvallisuustestit ovat myös yritysten viestintää. Anthropicin torstainen selvitys tarjoaa konkretian, jota keskuksen tekstistä puuttuu.
91 000 viestiä tuotti 17 uhria – poliisi sai kalasteluvyyhdin päätökseen
Lounais-Suomen poliisilaitoksen esitutkinta on loppusuoralla vyyhdissä, jossa Mobilepayn nimissä lähetettiin kalasteluviestejä 91 000 suomalaiseen puhelinnumeroon kesällä 2025. Uhriksi joutui 17 ihmistä ja rahaa vietiin yli 177 000 euroa, josta noin 55 000 euroa on saatu takavarikoin takaisin. Epäiltyjä on seitsemän, eikä ketään ole vielä tuomittu.
Kahden miljardin latauksen hyökkäys tuotti 600 dollaria – tekijäksi nimetään Pohjois-Korea
Amazon Threat Intelligence liitti keskiviikkona kolme npm-pakettien kaappausta Sapphire Sleet -nimellä tunnettuun pohjoiskorealaiseen ryhmään. Syyskuun 2025 murrossa myrkytetyt versiot olivat jaossa noin kaksi tuntia, ja haittakoodi vaihtoi kryptovaluuttasiirtojen vastaanottajaosoitteita selaimessa. Saaliin suuruudesta lähteet ovat eri mieltä, eikä yksikään suomalainen viranomainen ole liittänyt npm-hyökkäyksiä Pohjois-Koreaan.
