Suomalaisten luottamus digipalveluihin vahvistuu – neljä viidestä kohtasi silti huijausyrityksen
Pankkien ja operaattoreiden parantunut torjunta näkyy nyt useassa mittarissa samanaikaisesti, ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.
Tiivistelmä
DVV:n heinäkuussa 2026 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten luottamusindeksi nousi seitsemän pistettä ja useampi digiturvamittari parani samanaikaisesti ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Samaan aikaan 81 prosenttia vastaajista oli kohdannut digihuijauksen tai sen yrityksen viimeisen vuoden aikana, ja kymmenesosa kertoi menettäneensä rahaa. Tekoälypalveluihin luotetaan yhä vähän, vaikka niiden käyttö on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.
Neljä viidestä suomalaisesta on kohdannut digihuijauksen tai huijausyrityksen viimeisen vuoden aikana, kertoo Digi- ja väestötietovirasto DVV tuoreessa kyselyssään, joka kartoittaa suomalaisten kokemuksia ja luottamusta digitaalisiin palveluihin.
EU:n keskiarvo samalle luvulle on 75 prosenttia, joten suomalaiset kohtaavat digihuijauksia eurooppalaisia useammin. Molemmat luvut kuvaavat samaa ilmiötä eri kulmista, sillä yhä useampi suomalainen kohtaa huijausyrityksen mutta yhä useampi myös tunnistaa sen ajoissa.
Luottamus digipalveluihin on samaan aikaan kääntynyt nousuun. DVV:n 16.9.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan luottamusindeksi nousi seitsemän pistettä edellisvuodesta ja lähelle vuoden 2023 tasoa. Kyberturvallisuuskeskus vahvisti saman havainnon omassa viikkokatsauksessaan 18.9.2026: useampi digiturvamittari parani samanaikaisesti ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, ja molemmat lähteet toistavat samat luvut.
Nousu on ensimmäinen sitten indeksin aiemman laskukauden, sillä luottamus on pysynyt vuoden 2023 tason alapuolella useamman vuoden ajan ennen tämänvuotista käännettä.
Kysely tehtiin heinäkuussa 2026, ja siihen vastasi 1 250 suomalaista. Barometri on osa DVV:n säännöllistä seurantaa, jolla virasto mittaa suomalaisten luottamusta digitaalisiin palveluihin ja huijauskokemuksia vuosittain.
DVV julkaisi tiedotteen sekä suomeksi että englanniksi. Kyberturvallisuuskeskus nosti saman havainnon esiin osana laajempaa viikkokatsaustaan, jossa se seuraa myös ajankohtaisia huijaus- ja tietoturvatapauksia.
Kyselyssä ei eritelty tuloksia vastaajien iän, sukupuolen tai asuinalueen perusteella, joten tuloksia ei voi tarkastella esimerkiksi ikäryhmittäin.
Kymmenen prosenttia vastaajista kertoo menettäneensä rahaa huijauksen seurauksena. Heistä lähes kolmannes sanoo tapauksen aiheuttaneen merkittäviä taloudellisia huolia.
Rahalliset menetykset koskettavat siis edelleen kymmenesosaa väestöstä, vaikka luottamus kokonaisuutena vahvistuu.
Suhteutettuna kaikkiin huijauksen kohdanneisiin rahaa menetti karkeasti joka kahdeksas, sillä valtaosa kohtaamisista ei koskaan johda taloudelliseen tappioon. Loput seitsemän kahdeksasta välttivät taloudellisen menetyksen huijausyrityksestä huolimatta.
Kimmo Rousku, DVV:n asiantuntija, toteaa viraston tiedotteessa, että kyse on ensimmäisestä kerrasta neljään vuoteen, kun useampi digiturvamittari paranee samaan aikaan. Hän yhdistää kehityksen pankkien, teleoperaattoreiden ja viranomaisten parantuneeseen torjuntaan – operaattorit ovat esimerkiksi vaikeuttaneet lähettäjätunnusten väärentämistä. Roushun mukaan usean toimijan samanaikainen panostus torjuntaan näkyy nyt kyselyn tuloksissa.
Rousku ei erittele tiedotteessa tarkkoja lukuja toimijoittain, mutta kuvailee kehityksen koskevan useita torjuntaketjun osia samanaikaisesti.
Tekoälyyn ei vielä luoteta
Tekoäly on kuitenkin uusi epäluottamuksen kohde.
Tekoälypalvelujen käyttö on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, ja lähes puolet suomalaisista käyttää niitä vähintään kuukausittain. Vain 23 prosenttia luottaa paljon palvelujen tietoturvaan tai niiden tuottamaan sisältöön.
Kysely ei erittele, mitä tekoälypalveluja vastaajat vastauksissaan tarkoittivat.
Ero käytön yleisyyden ja luottamuksen välillä on kyselyn selkeimpiä havaintoja.
Epäluulo poikkeaa siis muusta kehityksestä, jossa luottamus on vahvistunut useimmilla mittareilla samaan aikaan.
Mittakaava on yhä suuri
DVV kysyi vastaajilta myös yleisestä turvallisuudentunteesta ja luottamuksesta eri toimijoihin.
DVV:n aineiston perusteella arviolta 86 prosenttia suomalaisista pitää arkielämäänsä digitaalisesti turvallisena ja noin 70 prosenttia pitää koko Suomen digiympäristöä turvallisena, vaikka nämä luvut perustuvat vain viraston omaan arvioon eikä niitä ole vahvistettu toisesta lähteestä. Viranomaisiin ja finanssialaan luottaa arviolta 87 prosenttia vastaajista, Suomi.fi-palveluun noin 82 prosenttia.
Kyselyn perusteella huijausten aiheuttamat kokonaistappiot Suomessa ovat arviolta noin 128 miljoonaa euroa. Vakavista taloudellisista huolista kärsi arvion mukaan noin 135 000 suomalaista, vaikka valtaosa vastaajista pitää omaa arkeaan turvallisena.
Luottamus sosiaalisen median sisältöihin on kyselyn mukaan laskenut entisestään, vaikka virasto ei esitä tiedotteessaan tarkkaa lukua kehityksen suuruudesta.
Yhdessä luvut piirtävät kuvan ilmiöstä, joka koskettaa suomalaisten arkea laajasti, vaikka vain osa kokemuksista päätyy varsinaiseksi taloudelliseksi menetykseksi. Torjunta on parantunut ja luottamus on vahvistunut, mutta huijausyrityksen kohtaaminen on edelleen yleisempää kuin poikkeus.
Lähteet
- Digi- ja väestötietovirasto (DVV) (16.09.2026)
- Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus 38/2026 (18.09.2026)