Toimitusjohtajaksi tekeytyvä huijari pyytää lahjakortteja – kiire ja salailu ovat tunnusmerkit
Rikollinen hyödyntää sitä, ettei vastaanottaja voi hetkessä varmistaa pyynnön aitoutta keneltäkään muulta.
Tiivistelmä
Kyberturvallisuuskeskus on saanut viime viikolla ilmoituksia viesteistä, joissa rikollinen tekeytyy yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää työntekijää ostamaan lahjakortteja tai maksamaan laskun. Viestille on tyypillistä kiire, väite tavoittamattomuudesta puhelimitse ja pyyntö pitää asia salassa. Yhdistelmä on vahvempi varoitusmerkki kuin itse pyynnön sisältö.
Työntekijä saa viestin, jonka lähettäjä väittää olevansa yrityksen toimitusjohtaja. Pyyntönä on ostaa lahjakortteja tai maksaa lasku, ja sävy on kiireinen.
Kyberturvallisuuskeskus kertoo saaneensa viime viikolla kansalaisilta kuvakaappauksia viesteistä, joissa rikollinen esiintyy yrityksen toimitusjohtajana ja pyytää vastaanottajaa toimimaan välittömästi, ennen kuin kukaan muu ehtii tarkistaa pyyntöä.
– Viesteissä toimitusjohtajana esiintyvä rikollinen pyytää vastaanottajaa esimerkiksi ostamaan lahjakortteja tai maksamaan laskuja, Kyberturvallisuuskeskus kertoo viikkokatsauksessaan 37/2026.
Katsaus kattaa ajanjakson 28.8.–3.9.2026, ja se julkaistiin 11.9.2026.
Viesti tulee yleensä sähköpostilla tai tekstiviestillä, ja lähettäjän nimeksi on merkitty oikean toimitusjohtajan nimi, vaikka osoite tai numero on vastaanottajalle vieras. Moni työntekijä ei kyseenalaista esimieheltä tulevaa pyyntöä, vaikka se vaikuttaisi poikkeukselliselta.
Väärä toimitusjohtaja väittää lisäksi olevansa tavoittamaton puhelimitse ja pyytää vastaanottajaa pitämään koko asian salassa muilta työntekijöiltä. Yksikään näistä kolmesta tekijästä – kiire, tavoittamattomuus, salailu – ei yksin ole poikkeuksellinen, mutta yhdessä ne estävät vastaanottajaa tarkistamasta pyyntöä keneltäkään muulta.
Osassa tapauksista lahjakorttien sijaan pyydetään suoraa rahansiirtoa, jos vastaanottajalla on siihen oikeudet, esimerkiksi pääsy yrityksen pankkitiliin tai valtuudet hyväksyä laskuja.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä riski on erityinen, koska toimitusjohtaja ja työntekijät ovat usein suoraan yhteydessä toisiinsa ilman useita hyväksyntäportaita. Lahjakortti on rikolliselle houkutteleva pyyntö juuri siksi, että sen koodin voi lunastaa nopeasti ja anonyymisti, eikä ostoa voi enää perua sen jälkeen.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tieto perustuu kansalaisten ilmoituksiin, ei poliisin tutkintaan. Viikon aikana ei ole vahvistettu uhrien määrää tai menetettyjen varojen summaa.
Myös Mobiili.fi käsitteli samana päivänä ilmiötä, jossa huijarit hyödyntävät toimitusjohtajan nimissä lähetettyjä viestejä sekä tekaistuja ajanvarauksia.
Tunnistusmerkit
- Viesti väittää tulevan toimitusjohtajalta, mutta lähettäjän osoite tai numero on tuntematon
- Sävy on kiireinen ja painostava
- Lähettäjä väittää olevansa tavoittamaton puhelimitse
- Vastaanottajaa pyydetään pitämään pyyntö salassa
- Pyyntönä on lahjakortti, laskun maksu tai rahansiirto
Mitä tehdä
Älä koskaan toimi pelkän viestillä tulleen maksupyynnön perusteella. Tarkista pyyntö soittamalla henkilölle numeroon, joka on jo entuudestaan tiedossa, ei viestissä annettuun numeroon. Jos salailupyyntö yhdistyy kiireeseen, kyseessä on kaikkein vahvin yksittäinen varoitusmerkki. Ota yrityksessä käytännöksi, että poikkeukselliset maksupyynnöt vahvistetaan aina vielä toiselta henkilöltä ennen kuin mitään maksetaan. Ilmoita epäilyttävistä yrityksistä Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi. Jos rahaa on jo lähetetty, ota välittömästi yhteyttä pankkiin ja tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
Lähteet
- Kyberturvallisuuskeskus (11.09.2026)
- Mobiili.fi (11.09.2026)