Euroopan suurin puhelinkeskushuijaus paljastui – näin sijoituspetos toimi sisältäpäin
Albanian Tiranassa toimi rikollisverkosto, jolla oli omat osastonsa asiakashankinnasta henkilöstöhallintoon. Operaatio paljasti, miten tehokkaasti nykyaikaiset sijoitushuijaukset hyödyntävät yritysmaailman rakenteita ja miten jo huijattuja uhreja käytettiin uudelleen hyväksi.
Tiivistelma
Itävalta ja Albania hajottivat Europolin tuella ammattimaisen puhelinkeskushuijauksen Tiranassa. 450 työntekijän organisaatio huijasi yli 50 miljoonaa euroa väärennettyjen sijoitusalustojen kautta ja kohdisti takaisinperintähuijauksen aiempiin uhreihiin.
Noin 450 työntekijää, omat osastot asiakashankinnasta IT-tukeen ja HR-osasto rekrytoimassa uusia huijareita. Albanian pääkaupungissa Tiranassa toiminut puhelinkeskus ei näyttänyt rikollisorganisaatiolta vaan tavalliselta yritykseltä.
Itävallan ja Albanian viranomaiset hajottivat 17. huhtikuuta 2026 Europolin ja Eurojustin tuella ammattimaisen sijoitushuijausverkoston, joka oli aiheuttanut uhreille yli 50 miljoonan euron tappiot. Kymmenen henkilöä pidätettiin.
Yritys nimeltä huijaus
Verkoston rakenne paljastaa, miten todella teolliseksi sijoituspetokset ovat kehittyneet. Toiminta oli jaettu selkeisiin osastoihin: asiakashankinta, asiakaspalvelu, johto, taloushallinto, IT ja henkilöstöhallinto. Työntekijät työskentelivät 6–8 hengen tiimeissä, jotka erikoistuivat eri kielialueisiin – saksaan, englantiin, italiaan, kreikkaan ja espanjaan.
Operaattorit ansaitsivat noin 800 euroa kuukaudessa peruspalkkaa. Sen päälle maksettiin provisioita onnistuneista huijauksista.
– Kyseessä oli hyvin organisoitu rikollisverkosto, joka toimi kuin todellinen yritys, kertoo Europol tiedotteessaan.
Miksi juuri tämä tapaus ansaitsee huomiota, vaikka sijoitushuijauksia paljastuu jatkuvasti? Koska se näyttää poikkeuksellisen tarkasti, miltä moderni petosorganisaatio näyttää sisältäpäin.
Näin uhrit houkuteltiin
Uhrit löysivät tiensä huijaukseen sosiaalisen median mainosten ja hakukonetuloksien kautta. Mainokset lupasivat korkeita tuottoja kryptovaluuttasijoituksista. Kun uhri rekisteröityi väärennetylle sijoitusalustalle, hänelle nimettiin oma "sijoitusneuvoja". Kyseessä oli oikeasti asiakaspidossa työskentelevä huijari.
Takaisinperintähuijaus (recovery fraud)
Huijausmuoto, jossa sijoitushuijauksen uhria lähestytään uudelleen ja tarjotaan apua menetettyjen rahojen palauttamisessa. "Palautus" vaatii aina ennakkomaksun, joka varastetaan. Sama rikollisverkosto tai sen yhteistyökumppanit toteuttavat petoksen.
Neuvoja käytti psykologista painostusta saadakseen uhrin tallettamaan yhä enemmän rahaa. Alusta näytti keksittyjä tuottolukuja reaaliajassa. Todellista sijoittamista ei tapahtunut lainkaan. Rahat siirrettiin suoraan rikollisverkoston hallinnoimille tileille.
Europol kertoo, että uhreja ilmoitettiin Italiasta, Saksasta, Kreikasta, Espanjasta, Kanadasta ja Iso-Britanniasta. Tutkinta käynnistyi kesäkuussa 2023. Wienin poliisi havaitsi jyrkän piikin sijoitushuijausilmoituksissa.
Toinen isku samoihin uhreihin
Erityisen häikäilemätön oli verkoston toinen vaihe. Kun uhrit olivat menettäneet rahansa, rikollisverkosto otti heihin uudelleen yhteyttä. Tällä kertaa luvattiin auttaa rahojen takaisinsaannissa.
Tarjottu "palautuspalvelu" vaati 500 euron kryptovaluuttatalletuksen. Se varastettiin. Keino on varsin tyypillinen.
Kuka soittaa huijauksen uhrille ja lupaa rahat takaisin? Todennäköisesti sama taho, joka vei ne alun perin. Takaisinperintähuijaus on kasvava ongelma myös Suomessa, ja se kohdistuu ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa.
Suomalaisten syytä varautua
Vaikka tässä operaatiossa ei tunnistettu suomalaisia uhreja, sama huijausmalli toimii aktiivisesti Suomessa. Finanssivalvonta varoittaa toistuvasti ulkomaisista puhelinkeskuksista, joista soitetaan suomalaisille ja houkutellaan sijoittamaan rekisteröimättömiin palveluihin. Malli on ihan sama: mainokset, väärennetty alusta, painostava "neuvoja" ja katoavat rahat.
Suomenkielistä tiimiä ei tämän verkoston osastoista toistaiseksi löydetty, mutta vastaavia kielialuekohtaisia operaatioita on paljastunut aiemminkin Pohjoismaita vastaan.
Viranomaiset takavarikoivat operaatiossa 891 735 euroa käteistä, 443 tietokonetta, 238 puhelinta ja kuusi kannettavaa tietokonetta.
Tutkintaan osallistuivat Itävallan liittovaltion rikostiedustelupalvelu, Itävallan talousrikossyyttäjä, Albanian kyberrikostutkinnan johtokunta sekä Europol ja Eurojust.
Mitä tehdä
Nämä pidätykset eivät poista ongelmaa. Uusia huijauskeskuksia perustetaan jatkuvasti. Näillä keinoilla tunnistat ja vältät sijoitushuijauksen:
- Älä luota sosiaalisen median sijoitusmainoksiin. Oikeat sijoitustuotteet eivät lupaa taattuja tuottoja.
- Tarkista palveluntarjoajan toimilupa Finanssivalvonnan varoituslistalta ennen sijoituspäätöstä.
- Älä koskaan anna "sijoitusneuvojan" ottaa etäyhteyttä laitteeseesi.
- Jos olet jo menettänyt rahaa huijaukseen, varo erityisesti takaisinperintähuijauksia. Kukaan ei vaadi ennakkomaksua rahojen palauttamisesta.
- Lue opas sijoitushuijausten tunnistamiseen.
Jos epäilet joutuneesi uhriksi:
- Tee rikosilmoitus osoitteessa poliisi.fi.
- Ilmoita Finanssivalvonnalle.
- Ilmoita Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
- Soita Rikosuhripäivystykseen numeroon 116 006.
Kymmenen pidätettyä vastaavat tätä artikkelia kirjoitettaessa yli 50 miljoonan euron tappioista. Tutkinta jatkuu, ja jää nähtäväksi tuleeko lisää pidätyksiä.