Finanssivalvonta varoittaa sijoitushuijausten kasvusta

Finanssivalvonta varoittaa sijoitushuijausten voimakkaasta kasvusta. Luvattomien sijoituspalveluntarjoajien ja huijausyritysten määrä on kasvanut merkittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti viimeisen vuoden aikana. Sosiaalinen media on noussut huijareiden pääkanavaksi uhrien tavoittamiseen.

Taustaa

Finanssivalvonta ylläpitää varoituslistaa, johon lisätään yrityksiä ja tahoja, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ilman asianmukaista toimilupaa. Sijoituspalveluja saa Suomessa tarjota vain toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys, pankki tai tietyin edellytyksin rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahastojen hoitaja. Varoituslistaa päivitetään säännöllisesti, ja se kattaa sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat.

Suomessa sijoitushuijaukset ovat perinteisesti kohdistuneet erityisesti valuuttakauppaan (forex), CFD-sopimuksiin ja kryptovaluuttoihin. Viime vuosina kohteeksi ovat nousseet myös erilaiset vaihtoehtoiset sijoituskohteet, kuten viinit, jalometallit ja harvinaiset raaka-aineet.

Finanssivalvonnan strategia vuosille 2026–2028 nostaa kuluttajansuojan ja digitaalisten palveluiden valvonnan keskeisiksi painopisteiksi. Äärimmäisiin talousilmiöihin varautuminen korostuu vuoden 2026 valvonnassa.

Mitä nyt tapahtui

Finanssivalvonta on julkaissut varoituksen, jossa se kehottaa sijoittajia erityiseen varovaisuuteen yllättävien sijoitustarjousten ja -vinkkien kanssa. Viranomaisen mukaan sijoitushuijauksia yhdistävät seuraavat piirteet:

• Epärealistiset tuottolupaukset. Huijarit lupaavat poikkeuksellisen korkeita ja riskittömiä tuottoja. Lupaukset voivat olla esimerkiksi "10 prosenttia viikossa" tai "taattu tuotto ilman riskiä", mikä ei vastaa minkään laillisen sijoitustuotteen todellisuutta.
• Sosiaalisen median chat-ryhmät. Erilaisia sijoitusvinkkejä jakavia ryhmiä mainostetaan somessa. Houkuttelevuutta lisätään käyttämällä tunnettujen henkilöiden nimiä ja kuvia luvatta. Suomessa on havaittu kampanjoita, joissa käytetään suomalaisten julkisuuden henkilöiden tai yritysten nimiä.
• Markkinoiden manipulointi. Osa huijauksista pyrkii keinotekoisesti nostamaan arvopaperien tai kryptovaluuttojen hintoja niin sanotulla pump-and-dump-tekniikalla, jossa uhreja houkutellaan ostamaan arvopaperia, minkä jälkeen huijari myy oman osuutensa korkeammalla hinnalla.
• Luvattomat palveluntarjoajat. Sijoituspalveluja tarjotaan ilman Finanssivalvonnan toimilupaa tai rekisteröintiä. Verkkosivut voivat näyttää ammattimaisilta ja sisältää tekaistuja asiakasarvioita, mutta yrityksen taustalta ei löydy todellista toimintaa. Usein yhtiö on rekisteröity matalan sääntelyn maahan, eikä sillä ole toimistoa Suomessa tai EU:ssa.

Vaikutukset kuluttajille

Sijoittajan kannattaa aina tarkistaa palveluntarjoajan toimilupa Finanssivalvonnan verkkosivuilta ennen sijoituspäätöstä. Jos kyseessä on ulkomainen palveluntarjoaja, toimilupa tulee tarkistaa kyseisen maan valvontaviranomaisen sivuilta. EU:n sisällä voi myös tarkistaa ESMA:n (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) ylläpitämän varoituslistan.

Finanssivalvonnan mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin tilanteisiin:

• Yhteydenotto tulee yllättäen puhelimitse, sähköpostilla tai someviestillä
• Sijoituskohteen tuotto vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta
• Palveluntarjoaja painostaa nopeaan päätökseen — "tarjous päättyy tänään"
• Yrityksen verkkosivut ovat vasta perustetut eikä yrityksestä löydy taustatietoja
• Varojen nostaminen estyy erilaisilla tekosyillä, kuten "veromaksuilla"

Sijoittaja, joka epäilee joutuneensa huijauksen uhriksi, voi ilmoittaa asiasta Finanssivalvonnalle, tehdä rikosilmoituksen poliisille ja ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa mahdollisten maksujen pysäyttämiseksi.

Asiantuntijakommentit

Finanssivalvonnan tiedotteen mukaan "sijoitushuijausten ja niiden taustalla olevien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana".

Viranomainen korostaa, että sosiaalisen median käyttö sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi. Chat-ryhmät ja kohdennetut mainokset tavoittavat erityisesti nuoria aikuisia, jotka etsivät vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

Finanssivalvonta muistuttaa, että sijoittajan kannattaa aina noudattaa tervettä järkeä: jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. Luotettava sijoituspalveluntarjoaja ei koskaan painosta nopeaan päätökseen eikä ota yhteyttä yllättäen sijoitustarjouksella. Sijoittaja voi tarkistaa palveluntarjoajan toimilupatilanteen Finanssivalvonnan verkkosivuilta ja varoituslistan osoitteessa finanssivalvonta.fi.

Jos epäilee joutuneensa uhriksi, ensimmäinen askel on lopettaa kaikki maksut välittömästi ja ottaa yhteyttä omaan pankkiin. Sen jälkeen tulee tehdä rikosilmoitus poliisille ja ilmoittaa tilanteesta Finanssivalvonnalle, jotta viranomainen voi päivittää varoituslistaansa ja varoittaa muita sijoittajia.

Lähteet

1. Finanssivalvonta — FIN-FSA warns of rising investment scams
2. Finanssivalvonta — Varoituslista
3. Finanssivalvonta — Valvonnan painopisteet 2026